Vuosiloma

Vuosiloman määräytyminen

Vuosiloman määräytymisaika on 1.4.–31.3. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Jos työsuhde on sellainen, että työntekijälle ei kerry kuukaudessa 14 työssäolopäivää, lasketaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kuukausi, jolloin työntekijä on ollut töissä vähintään 35 tuntia.

 

Vuosiloman kertyminen

Lomapäiviä kertyy lomanmääräytymiskuukautta kohden seuraavasti:

  • 2 arkipäivää
  • 2,5 arkipäivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yhden vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
  • 3 arkipäivää, jos työntekijällä on maaliskuun loppuun mennessä palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta omalla työnantajalla tai vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykytehtävissä.

Jos työntekijän työaika on työsopimuksessa niin vähäinen, ettei hänelle kerry täysiä lomanmääräytymiskuukausia, hänellä on oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaalta ei makseta täyttä palkkaa vaan lomakorvausta. Lomakorvauksesta on tarkempaa tietoa Vuosilomalain 16 §:ssä.

 

Lomaa kertyy myös äitiys-, isyys- ja sairasloman ajalta

Myös työssäolon veroinen aika kerryttää vuosilomaa. Tämä koskee myös 35 tunnin säännön piiriin kuuluvia työntekijöitä, kuten osa-aikaisia, esim. 2 päivää /viikko työskentelevät.

Seuraavat poissaolot kerryttävät lomapäiviä

  • Työntekijän oma vuosiloma-aika (lomalta kertyy siis lomaa)
  • Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, tai vanhempainvapaa
  • Sairausloma (75 työpäivän ajalta, 35 tunnin säännön piirissä olevilla 105 kalenteripäivän ajalta),
  • Opintovapaa (30 työpäivän ajalta, 35 tunnin säännön piirissä olevilla 42 kalenteripäivän ajalta).
  • Lomauttaminen (30 työpäivän ajalta, 35 tunnin säännön piirissä olevilla 42 kalenteripäivän ajalta).

 

Vuosiloman pitäminen

Koska loma on pidettävä?

Vuosilomasta 24 päivää tulee pitää lomakautena, joka on 2.5.–30.9. ja entisessä Lapin läänissä 1.6.–30.9. 24 päivää ylittävä osuus vuosilomasta on ns. talvilomaa, joka tulee pitää lomakauden ulkopuolella ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10.–30.4. välisenä aikana.

Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi tehdä sopimuksen loman säästämisestä eli ns. säästövapaasta.

Työntekijällä on oikeus säästää loman 24 päivää ylittävä osuus. Lisäksi työntekijä voi säästää 18 päivää ylittävän lomaosan, jos hän sopii tästä työnantajan kanssa erikseen. Työntekijä päättää minä kalenterivuonna hän pitää säästövapaan.

 

Työnantaja määrää vuosiloman ja vapaan ajankohdan

Vuosiloman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Työntekijän mielipidettä on kuultava ennen loma-ajan määräämistä. Vuosilomaa ei ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi.
Yhdistyksissä on toiminnan kannalta järkevää antaa vuosiloma juoksevasti lomanmääräytymisvuoden kuluessa. Esim. iltapäiväkerhon ohjaajalle annetaan vuosilomaa koulujen lomien aikana syksyllä, jouluna ja hiihtolomaviikolla. Tästä käytännöstä on neuvoteltava työntekijän kanssa jo työsopimusta tehtäessä ja menettely on kirjattava työsopimukseen.

 

Mitkä päivät lasketaan vuosilomaan?

Lomapäiviä ovat vuosilomaa annettaessa kaikki arkipäivät, myös lauantait.

Vuosilomapäiviä eivät ole:

  • Sunnuntait
  • Kirkolliset juhlapäivät
  • Itsenäisyyspäivä
  • Vapunpäivä
  • Juhannusaatto
  • Jouluaatto
  • Pääsiäislauantai

 

Sairastuminen vuosiloman aikana

Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun loman alkamista, hänellä on oikeus siirtää loma tai sen osa. Loman voi siirtää myös siinä tapauksessa, kun työntekijä tietää ennakkoon joutuvansa lomansa aikana työkyvyttömäksi, esim. sairaalahoitoon.

Työntekijän sairastuessa loman jo alettua hänellä on oikeus siirtää kuuden (6) päivän omavastuuajan ylittävä loman osa. Kunakin lomanmääräytymisvuonna ansaitusta lomasta kuluu enintään kuusi omavastuupäivää. Ne voivat kulua joko yhtäjaksoisesti tai yksittäisinä päivinä.

Työntekijällä on kuitenkin oikeus yhteensä vähintään neljän viikon vuosilomaan. Täysi kuuden päivän omavastuu tulee siten vasta viiden viikon eli 30 päivän vuosilomaan.