Toiminnan käynnistäminen uudelleen
Useimmiten yhdistyksen toiminta on laitettu tauolle siksi, että uusia hallituksen jäseniä ja vastuun kantajia ei enää löytynyt. Ajan kuluessa tilanne yleensä muuttuu ja toiminta halutaan käynnistää uudelleen.
Yhdistyksen toiminta lähtee paikkakunnan tai asuinalueen omista tarpeista. Kun ajatus yhdistyksen uudelleen käynnistämisestä herää, tulee ottaa yhteyttä siihen piiriin, jonka alueella yhdistys on. Toiminnasta kiinnostuneet ja piirin edustajat pitävät ensin suunnittelukokouksen, jossa käydään läpi toimenpiteitä, jotka liittyvät yhdistyksen toiminnan uudelleen käynnistämiseen.
Käynnistymiskokous ja järjestäytyminen
Kun suunnittelukokous päätyy siihen, että toiminta käynnistyy uudelleen, kutsutaan koolle yhdistyksen ylimääräinen kokous. Yhdistyksen kokous päättää virallisesti toiminnan käynnistämisestä. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä ilmoittaa myös keskusjärjestöön toiminnan käynnistymisestä.
Koska yhdistyksellä ei ole toimivaa hallitusta, joka voisi kutsua kokouksen koolle, piiri kutsuu kokouksen koolle yhdistyksen puolesta. Kokouksesta ilmoitetaan paikallislehdessä, sosiaalisessa mediassa, kauppojen ilmoitustauluilla jne. Piirin edustaja osallistuu myös yhdistyksen kokoukseen ja huolehtii käytännön järjestelyistä, tarvittavista asiakirjoista ja avaa kokouksen.
Hän voi myös toimia kokouksen puheenjohtajana, jos kokous niin päättää. Jos yhdistyksen sääntöjä ei löydy sen omista arkistoista, kannattaa niitä kysyä keskusjärjestöstä.
Käynnistämiskokous valitsee yhdistyksen hallituksen: puheenjohtajan ja vähintään 6 hallituksen jäsentä. Toiminnan jatkon kannalta on kätevintä, että valittu hallitus pitää heti käynnistämiskokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen. Järjestäytymiskokous on uuden hallituksen ensimmäinen kokous, jossa päätetään sisäisistä vastuista: esim. valitaan varapuheenjohtaja, sihteeri, jäsenvastaava, rahastonhoitaja ym.