Hallituksen jäsenten valinta

MLL:n yhdistyksen hallitus hoitaa yhdistyksen asioita ja edustaa yhdistystä. Hallituksessa on puheenjohtaja sekä 6-12 jäsentä. Puheenjohtajan tulee olla täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen. Hallituksen muiden jäsenten tulee olla 15 vuotta täyttäneitä. Hallituksen jäsenet ovat yleensä myös yhdistyksen jäseniä.

Puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet ja mahdolliset varajäsenet valitaan aina yhdistyksen kokouksessa. Yleensä valinnat tehdään syyskokouksessa, jolloin luottamushenkilöiden toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alkaessa. Tarvittaessa valintoja voidaan tehdä myös kevät- tai ylimääräisessä kokouksessa. Koska yhdistyksen kokous valitsee aina hallituksen jäsenet, ei hallitus voi täydentää itse itseään hallituksen kokouksissa.  Jos puheenjohtaja lopettaa kesken kauden, hoitaa varapuheenjohtaja puheenjohtajan tehtäviä seuraavaan yhdistyksen kokoukseen asti, jolloin yhdistys valitsee uuden puheenjohtajan.

Hallituksen jäseniä motivoi yleensä vahvimmin yhdistyksen tavoitteiden edistäminen. Siksi tehtävänjakoa, ja oikeastaan kaikkea hallitustyön johtamista, kannattaa sitoa yhdistyksen tehtävään.

 

Välttämättömät hallituksen jäsenet

Jokaisessa paikallisyhdistyksessä on sääntöjen mukaisesti sekä hyvän hallintotavan varmistamiseksi oltava puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä sihteeri, rahastonhoitaja ja jäsenvastaava. Yhdistys voi nimetä muita vastuuhenkilöitä tarpeen mukaan. Jos vastuuhenkilöksi nimetty luopuu tehtävästä kesken vuoden, valitsee hallitus keskuudestaan hänen tilalleen uuden.

 

Kuka voi olla hallituksen jäsen?

Hallituksen jäsenenä voi toimia lähes kuka tahansa tehtävästä ja toiminnasta innostunut ja oma motivaatio onkin hyvä lähtökohta hallituksen jäsenyydelle. Yhdistyslaista nousee vain joitakin edellytyksiä hallituksen jäsenenä toimimiselle, sillä lain mukaan puheenjohtaja ei voi olla vajaavaltainen (esim. alaikäinen) ja muiden hallitusten jäsenten tulee olla 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsen. Hallituksen jäsenet ovat yleensä myös yhdistyksen jäseniä, mutta pakollista se ei ole. Jäsenyys kuitenkin liittää hallituksen jäsenen tiiviisti yhdistykseen ja antaa mahdollisuuden käyttää äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa.

Jotta hallitus voi toimia kaikissa tilanteissa yhdistyksen edun mukaisesti, hallituksen jäseneksi ei tulisi valita yhdistyksen toimihenkilöitä. Eturistiriitojen välttämiseksi hallituksen jäseneksi ei valita myöskään sellaista henkilöä, joka saa yhdistykseltä merkittävää korvausta työ- tai muusta suorituksesta.

Jos taas hallitus valitsee hallituksen jäsenen yhdistyksen työntekijäksi, tulee henkilön erota luottamustehtävästä viimeistään ennen työsuhteen alkamista. Poikkeuksena on sihteeri, joka voi sääntöjen mukaan olla hallituksen ulkopuolinen, eli esimerkiksi yhdistyksen toiminnanjohtaja voi hoitaa sihteerin tehtävää. Tällöin sihteerillä on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus, muttei äänioikeutta. Myös rahastonhoitaja voi olla hallituksen ulkopuolelta. Hyvän hallintotavan mukaista ei ole, että tehtävää hoitaa esimerkiksi yhdistyksen toiminnanjohtaja. Hän voi hoitaa arjen raha-asioita ja maksuliikennettä jne., mutta ei toimia luottamushenkilön roolissa.

 

Varajäsenet

Yhdistyksen kokous päättää valitseeko se hallituksen jäsenille varajäsenet. Mallisääntöjen mukaan jäsenille voi valita 1-12 yleisvarajäsentä. Puheenjohtajalla ei ole varajäsentä. Varajäsenten kutsumisjärjestyksestä kannattaa sopia joko valintakokouksen yhteydessä tai viimeistään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

 

Hallituksen toimikausi

Yhdistys valitsee hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet yhdistyksen säätöjen mukaan joko kahdeksi tai kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Näin ollen joka vuosi puolet tai kolmannes hallituksen jäsenistä on erovuorossa. Jos hallituksen jäsen eroaa kesken kauden, yhdistys valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi kaudeksi. Valinta tehdään yhdistyksen kokouksessa.