Millaisia MLL:n vertaisryhmät ovat?
MLL:n vertaisryhmissä vanhemmat jakavat kokemuksia ja antavat toisilleen käytännön vinkkejä esimerkiksi kasvatukseen ja lasten kanssa harrastamiseen liittyen. Yhdistävänä eli vertaisuutta vahvistavana tekijänä voi olla esimerkiksi sama asuinpaikka, lasten ikä tai yksinhuoltajuus. Vertaisryhmä voi olla myös toiminnallinen ja siinä voi olla lapsi mukana (esimerkiksi Tanssitan vauvaa -ryhmät).
MLL:n vertaisryhmät ovat erilaisia toiminnaltaan, tavoitteiltaan, kestoltaan ja kokoonpanoltaan. Osa vertaisryhmistä on avoimia eli ”löyhemmin” sitoutuneita (esim. voi tulla kuva vain, ei ilmoittautumista) ja osa suljettuja. Osalla on sovittu aloitus- ja päätöspäivämäärä, osa jatkuu toistaiseksi. Vertaisryhmien teema valikoituu aina paikallisten vanhempien ja vapaaehtoisten ohjaajien kiinnostuksen ja tarpeen mukaan.
Paikallisyhdistyksen hallitus päättää vertaisryhmätoiminnan aloittamisesta ja vastaa viime kädessä ryhmän toiminnasta.
Vertaisryhmällä on aina ohjaaja
Ohjaaja (tai ohjaajat) suunnittelee ja koordinoi ryhmän toimintaa. Ohjaaja voi olla vapaaehtoinen tai yhdistyksen palkkaama. Jos ryhmän kokoava teema on haastava (esimerkiksi synnytyksen jälkeinen masennus), on ryhmä hyvä toteuttaa yhdessä ammattilaisten kanssa.
Vertaisryhmätoiminta perustuu:
- Yhdenvertaisuuteen
- Erilaisten näkökulmien hyväksymiseen
- Luottamukseen
- Sitoutumiseen
Kuinka usein vertaisryhmä kokoontuu?
Kokoontumisia on oltava riittävän usein, jos tavoitteena on kiinteä ja tiivis ryhmä. Kokoontumistiheyteen vaikuttavat vanhempien toiveiden lisäksi yhdistyksen ja ohjaajan resurssit. Monet toivovat tapaamisia kerran viikossa.
Piirit järjestävät koulutuksia vertaisryhmäohjaajille.
Vertaisryhmätoimintaa yhteistyössä muiden kanssa
Monissa kunnissa vertaisryhmätoiminta toteutuu yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien ja kunnan kesken. Yhteistyökumppaneita voivat olla neuvolat, seurakunnat, potilasjärjestöt, Martat, kansalaisopistot, eläkeläisjärjestöt ym.