Lapsiystävällinen yhteiskunta
Suomesta lapsiystävällinen yhteiskunta
Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamissuunnitelma 2025
MLL:n vaikuttamissuunnitelma täydentää MLL:n Suunta-strategiaa yhdistysten, piirien ja keskusjärjestön vaikuttamistyön osalta. Vaikuttamissuunnitelman tavoitteena on vahvistaa MLL:n liittoyhteisön yhteistä vaikuttamistyötä. Suunnitelma antaa suuntaviivat toimintakulttuurille, jossa lapsen oikeudet ovat vaikuttamistyön perustana ja tukee vaikuttamistyön suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta sekä yhteistä sitoutumista.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton visio 2024 – Suomesta lapsiystävällinen yhteiskunta
Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, luotettava ja ketterä kumppani, vapaaehtoistyön toteuttaja ja innovatiivinen kehittäjä sekä vahva vaikuttaja. MLL tarjoaa innostavan ja arvostavan osallistumisympäristön vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
MLL:n arvot ja periaatteet ohjaavat vaikuttamistyötä. MLL:n arvoja ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Arvoja täydentävät periaatteet ovat avoimuus, ilo, kumppanuus, osallisuus ja arjen arvostus.
Lapsiystävällinen yhteiskunta
Arvostaa lapsia ja se näkyy myös julkisen vallan päätöksenteossa.
Lasten arvostaminen ei näy pelkästään suunnitelmissa ja asiakirjoissa, vaan se näkyy konkreettisesti tehdyissä päätöksissä.
Lasten arvostaminen ei näy pelkästään suunnitelmissa ja asiakirjoissa, vaan se näkyy konkreettisesti tehdyissä päätöksissä.
Huomioi lapsuuden ainutkertaisen merkityksen päätöksenteossa.
Hyvä ja turvallinen lapsuus on jokaisen lapsen oikeus. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa.
Hyvä ja turvallinen lapsuus on jokaisen lapsen oikeus. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa.
Edistää tavoitteellisesti lasten ja nuorten hyvinvointia.
Hyvinvointi tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluvat muun muassa perhe- ja kaverisuhteet, kasvu- ja asuinympäristön turvallisuus, terveys, oppiminen, harrastukset, riittävä elintaso ja yhteiskunnan tuki ja suojelu.
Hyvinvointi tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluvat muun muassa perhe- ja kaverisuhteet, kasvu- ja asuinympäristön turvallisuus, terveys, oppiminen, harrastukset, riittävä elintaso ja yhteiskunnan tuki ja suojelu.
Toteuttaa suunnitelmallisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.
Lasten oikeuksien perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on oikeudellisesti velvoittava. Valtio ja kunnat toimeenpanevat johdonmukaisesti lapsen oikeuksien sopimusta toiminnassaan.
Lasten oikeuksien perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on oikeudellisesti velvoittava. Valtio ja kunnat toimeenpanevat johdonmukaisesti lapsen oikeuksien sopimusta toiminnassaan.
Ottaa lapsen edun ensisijaisesti huomioon lapsia koskevissa päätöksissä.
Lapsen edun mukainen ratkaisu on sellainen, joka parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa lapsen oikeuksien toteutumisen ja tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Lapsen etu tunnistetaan lapsivaikutusten arvioinnilla.
Lapsen edun mukainen ratkaisu on sellainen, joka parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa lapsen oikeuksien toteutumisen ja tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Lapsen etu tunnistetaan lapsivaikutusten arvioinnilla.
Arvioi ja huomioi päätösten vaikutukset lapsiin ennakolta.
Vaikutusten arviointi on säännönmukainen osa päätösten valmistelua. Päättäjät toteuttavat ratkaisuvaihtoehtojen arvioinnin varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta arvioinnin tulokset voi ottaa huomioon päätöksenteossa.
Arviointi selvittää ratkaisuvaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Vaikutusten arvioinnissa voi tilanteen mukaan käyttää erilaisia menetelmiä. Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus on tärkeä osa vaikutusten arviointia.
Vaikutusten arviointi on säännönmukainen osa päätösten valmistelua. Päättäjät toteuttavat ratkaisuvaihtoehtojen arvioinnin varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta arvioinnin tulokset voi ottaa huomioon päätöksenteossa.
Arviointi selvittää ratkaisuvaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Vaikutusten arvioinnissa voi tilanteen mukaan käyttää erilaisia menetelmiä. Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus on tärkeä osa vaikutusten arviointia.
Tukee ja kunnioittaa lasten ja nuorten osallisuutta sekä arvostaa lasten ja nuorten kokemustietoa.
Lapset ja nuoret saavat tietoa ja voivat ilmaista näkemyksensä ja vaikuttaa itseään, yhteisöään ja yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Lapsiystävällinen yhteiskunta ehkäisee aktiivisesti lasten ja nuorten ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä ja kiusaamista.
Lapset ja nuoret saavat tietoa ja voivat ilmaista näkemyksensä ja vaikuttaa itseään, yhteisöään ja yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Lapsiystävällinen yhteiskunta ehkäisee aktiivisesti lasten ja nuorten ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä ja kiusaamista.
Edistää aktiivisesti lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjintää.
Erityisesti tulee huomioida vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten syrjinnän ehkäiseminen.
Erityisesti tulee huomioida vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten syrjinnän ehkäiseminen.
Ehkäisee suunnitelmallisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa.
Neuvola- ja muilla perhepalveluilla, varhaiskasvatuksella ja oppilashuollolla on keskeinen tehtävä lasten kaltoinkohtelun ehkäisemisessä ja tunnistamisessa.
Neuvola- ja muilla perhepalveluilla, varhaiskasvatuksella ja oppilashuollolla on keskeinen tehtävä lasten kaltoinkohtelun ehkäisemisessä ja tunnistamisessa.
Kaventaa suunnitelmallisesti lapsuus- ja nuoruusiän hyvinvointi- ja terveyseroja ja ylisukupolvista huono-osaisuutta.
Lapsiystävällinen yhteiskunta kiinnittää erityistä huomiota hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen lasten ja nuorten kasvuympäristöissä sekä ehkäisee aktiivisesti lapsiperheköyhyyttä.
Lapsiystävällinen yhteiskunta kiinnittää erityistä huomiota hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen lasten ja nuorten kasvuympäristöissä sekä ehkäisee aktiivisesti lapsiperheköyhyyttä.
Investoi lapsiin, nuoriin ja perheisiin huolehtimalla lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluista ja sosiaaliturvasta.
Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheessä, turvallisessa kasvu- ja asuinympäristössä, vertaissuhteissa sekä arjen peruspalveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa ja vapaa-ajantoiminnoissa.
Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheessä, turvallisessa kasvu- ja asuinympäristössä, vertaissuhteissa sekä arjen peruspalveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa ja vapaa-ajantoiminnoissa.
Satsaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen, osallisuuden vahvistamiseen ja ongelmien ehkäisyyn.
Tarvittavaa tukea on tarjolla varhaisessa vaiheessa eikä vasta ongelmien vaikeuduttua ja kasauduttua. Perheiden varhainen tukeminen on inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hyvä investointi.
Tarvittavaa tukea on tarjolla varhaisessa vaiheessa eikä vasta ongelmien vaikeuduttua ja kasauduttua. Perheiden varhainen tukeminen on inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hyvä investointi.
Tukee työn ja perheen yhteensovittamista.
Perhevapaajärjestelmä on joustava ja huomioi perheiden erilaiset tilanteet. Työn ja perheen tasapaino lisää lasten ja vanhempien hyvinvointia sekä ylläpitää korkeaa työllisyysastetta.
Perhevapaajärjestelmä on joustava ja huomioi perheiden erilaiset tilanteet. Työn ja perheen tasapaino lisää lasten ja vanhempien hyvinvointia sekä ylläpitää korkeaa työllisyysastetta.